Ih tjoerh maeksedh jis bïeljelh, jïh sååjhtoe dov gaavnoe maahta bieline årrodh saemien histovrijistie. saemien daeverh leah vaarjelamme kultuvremojhteselaaken mietie seammalaakan goh jeatjah kultuvremojhtesh, jïh leah jïjtsistie vaarjelamme jis 1917 raejeste jallh båarasåbpoe.
Jis daevere jo lea jåartan sistie vaaltasovveme ij tjoerh dam bïssedh, men dam vöörhkedh jearsoe jïh jueskies sijjesne ohtje jåartine gaavnoesijjeste. Mïerhkesjh gaavnoesijjiem guktie maehtebe bååstede båetedh jïh veelebe goerehtimmieh darjodh. Jis daevere annje lea jåartan sisnie, vaeltieh GPS-posisjovnem, guvvieh jïh bievnieh mijjese, juktie dellie båetebe jïh gaavnoen aalterem jïh dagke aaj vaarjelimmiestatusem vuarjasjibie. maahtah jïjnjh bïevnesh daeveri gaavnoesijjien bïjre årrodh, jïh akte daevere maahta bieline årrodh stuerebe kultuvremojhtesistie goh gåetiesijjie, måaroevåarhkoe jïh plearoeh.
Jis datne goh dajven aajhtere jïjtse eekesne kroehkh, jïh daeverem gaavnh mij seapan lea vaarjelamme, tjoerh dallatjinie barkoem tjöödtjestidh jïh mijjem gaskesadtedh. Mijjieh sïjhtebe sjæjsjalidh mejtie daerpies veelebe goerehtimmiejgujmie. Staate gaajhkh maaksoeh maaksa unnebe, privaate råajvarimmiej åvteste, goh gåetie, bïjlegåetie jallh smaave kroehkemebarkoeh.
Jis maam akt metalledetektovrine gaavna edtja dam reektedh jïh dam sïjse deelledh, seammalaakan goh jeatjah daeveregaavnoeh.