Runar Myrnes Balto
Åse M. P. Pulk/Sámediggi
Jalhts maanan lea saemiengïele voestesgïeline jïh saemien kultuvrese govlehtåvva, sååjhtoe dïhte göökte stovli gaskese gahtja.
Konsekvense maahta årrodh maana ij åadtjoeh sov voestesgïelesne soptsestidh, jallh faagealmetjh gaavnesje mah eah kulturelle kodah jallh gaskesadtemevuekieh guarkoeh mah leah sjïere saemien seabradahkesne.
Fåantoe man åvteste daate sjugniehtåvva lea byögkelesvoete ij maehtieh bïevnesh reebledh mejtie akte maana lea saemiengïeleldh jallh saemien kulturelle ektiedimmiem åtna. Dan åvteste maana lea jearohke satne aamhtesereerijh gaavnesje mah maehtieh dam aajhtsedh, jallh eejhtegh jïh åeliealmetjh leah dagkeres tsiehkesne guktie maehtieh dan bïjre bievnedh. Ij maehtieh iktesth dam veanhtadidh, vuesiehtimmien gaavhtan itjmies meadtoeaamhtesinie.
Jis maana goerpehaallen båata jïh tjuara hoksem åadtjodh maanavaarjelimmeste, seamma haesteme lea faamosne. Dan åvteste maanavaarjelimmie ij maehtieh registreeredh maana lea saemien, dellie joekoen maehteles faagealmetjh daerpies ihke maana sov reaktah åådtje saemien gïeline jïh kultuvrine byjjenidh. Joekoen jis saemien maana tjïelti ålkoli årroeh gusnie jienebelåhkoe lea saemieh.
Ij guhte daejrieh man gellie maanah mah leah maanavaarjelimmien hoksen nuelesne. Ij guhte daejrieh guktie lea dejgujmie, jïh ij guhte daejrieh mejtie dah sijjen reaktah åadtjoeh. Ibie amma gïeksjh gænnah mejtie dah daejrieh maanah leah saemien, jïh mejtie åadtjoeh jïjtsh kultuvrine byjjenidh.
Im leah jueriedisnie. Gosse byögkelesvoete daajroem fååtese maana lea saemien - dellie dïhte saemien maanaj reaktajearsoesvoetem tjarke baajnehte.
Daan våhkoen Saemiedigkie siebriejgujmie ektine Fosterhjemsforeningen jïh NASAK saemien maanavaarjelimmiekonferansese bööredamme, don orre maanavaarjelimmielaaken sjïekenisnie mij faamoem åådtje tsïengelen, mij saemien maanaj reaktah nænnoste. Desnie leam bæjhkoehtamme daelie saemiedigkieraerie sæjhta digkiedimmiem Saepmesne vielie sjyöhtehke darjodh, magkerh bïevnesh byögkelesvoete byöroe mijjen jïh mijjen maanaj bïjre utnedh.
Daate lea digkiedimmie juridihkeles tsiehkiej bïjre, men ij goh unnemes gyhtjelassh etihken jïh domtesi bïjre. Dååjrehtimmieh 2. veartenedåareste lij iemielaakan meatan aktem tjarke jueriem tseegkedh læstoeh tjaeledh etnisiteeten gaavhtan, aaj saemien seabradahkesne. Asve prååsehke tsiehkien sïjse bïejesovvedh lea vihtiestamme vuastalimmien tjirrh tseegkemistie Saemiedigkien veeljemelåhkoste, jïh vååjnesasse båata digkiedimmesne maam byögkelesvoete edtja mijjen bïjre daejredh.
Men daajbaaletje bïevneseseabradahkesne - gusnie jeanatjommese mijjen jieledi bïjre digitaalelaakan gååvnese, dïsse mij daajroem jïh ïedtjem destie åtna – vïenhtem tïjje båateme aktine daajbaaletje prååsehkevoeteanalysine. Jïh dellie iemie dejtie ellen prååsehkommes mijjen seabradahkesne vuartasjidh, gidtjh maanah.
Saemien maanaj reaktajearsoesvoete lea jearohke eejhtegh edtjieh maehtedh veeljedh byögkelesvoete daajra dej maanah saemien kulturelle jallh gïeleldh ektiedimmiem utnieh. Daate ij byörh naan sjïere kontroversijelle veanhtadimmie eejhtegijstie årrodh. Men akte iemie guhkiebasse evtiedimmie mijjen seabradahkeste, mij sæjhta reaktajearsoevoetem tjarke nænnoestidh jïh seamma tïjjen byögkelesvoetese dïrregem vedtedh saemien maanagierte-, skuvle- jïh hoksefaalenasside soejkesjidh.
Maehtebe rïektesisnie mietedh saemien maanah maehtieh vaahrese båetedh saemien gïelen, kultuvren jïh identiteeten namhtah byjjenidh? Maehtebe mietedh mijjen maanah vueliehkåbpoe reaktajearsoesvoetem utnieh, dan åvteste ibie sïjhth baajedh eejhtegh registreeredh maana lea saemie? Mov leah stoerre tsagkesh dam jååhkesjidh, jïh dan åvteste sïjhtebe prosessine nierhkedh mah såemies vihkeles jarkelimmieh darjoeh. Saemien maanaj gaavhtan.