– Saemiedigkie politihkeles barka staateles åejvieladtji vööste juktie gorredidh kontantedåarjoe, likviditeetedåarjoe jallh jeatjah aehpiepaahkh aaj gaagnine sjidtieh dejtie daerpiesvoetide mejtie saemien sïelth jïh kultuvreaktöörh utnieh. Seamma tïjjen dåarjojde dallatjinie lissiehtibie saemien kultuvrejieliedasse jïh saemien sïeltide, saemiedigkiepresidente Aili Keskitalo jeahta.

Saemien fealadasse, kultuvrejielemh jïh doh jeanatjommes jeatjah jielemh leah åådtjeme damtedh koronaråajvarimmieh leah sijjem tjarke dievviedamme. Saemiedigkieraerie lea dan åvteste vierhtieåtnoem budsjedtesne jeatjahtahteme, tjåanghkan 8,4 millijovnh kråvnine.

– Mijjieh tjoeperdibie mijjen tjiehpiedæjjijste jïh kultuvrebarkijijstie mah leah sijjen baalhkavåaromem dasseme gosse latjkoeh jïh barkoeh leah heajhtasovveme, jïh mijjen saemien jieliemijstie mah daelie geerve tïjjem utnieh, Keskitalo jeahta, jïh tjïerteste Saemiedigkie sæjhta fleksijbele årrodh juktie dejtie jarkelamme tsiehkide bööremeslaakan dåastodh.

– Sïjhtebe aktööride vijriedamme nuepieh vedtedh sijjen prosjekth orresistie öörnedidh, jïh sïjhtebe aaj faegniedidh  jis jielemeaktöörh sijhtieh guhkebe tïjjem nuhtjedh prosjektine, Keskitalo jeahta.

Saemiedigkie aaj meatan fulkie guktie tsiehkie lea jeatjah aamhtesesuerkine, goh lïerehtimmesne jïh healsoe- jïh hoksesuerkesne.

– Mijjieh daejrebe jeenjesh tjabreminie daelie, jïh jeenjesh stoerre haestemh utnieh daennie aehpesne. Saemiedigkien bieleste edtjebe darjodh dam maam maehtebe, Keskitalo jeahta.

5,6 millijovnh lissie kråvnah jieliemasse

Sïelth saemien dajvine leah gellie jïh smaave, jïh jieleme saemien dajvesne lea onne viertiestamme almetjetaaline.

– Saemiedigkie sæjhta fokusem bïejedh smaave sïeltide jïh aktegsaajhteresïeltide mah daarpesjieh jeatjahtovvedh jïh mah nuepieh daarpesjieh orre maarhkedh jïh evtiedimmieråajvarimmieh jaksedh, Keskitalo jeahta. 

Saemiedigkieraerie lea daejtie råajvarimmide jieliemasse nænnoestamme, mij lea akte lissiehtimmie 5,6 millijovnh kråvnine:

• Saemiedigkieraerie prioriterede mieride lissiehtidh sïelteevtiedæmman öörnegi nuelesne jeereldihkie jieleme, saemien fealadasse jïh kreatijve jielemh. Ållesth mierie jeereldihkie jieliemasse læssene 3.000 000 kråvnajgujmie, 6 600 000 kråvnaj raajan.
• Saemiedigkieraerie vuajna daerpies mieride joekoen Sápmi næringshagese lissiehtidh ihke dah edtjieh maehtedh fokusem jïh barkoefaamoem utnedh sïeltide evtiedidh jïh bæjjese fulkedh, dan nuelesne aaj ad-hoc-vierhtieh juktie unnebe evtiedimmieprosjektigujmie nïerhkedh. Ryöktesth dåarjoe Sápmi næringshagese læssene 400 000 kråvnajgujmie 812 000 kråvnaj raajan.
• Saemien fealadasse lea akten joekoen krïevije boelhken daelie, gusnie dïenestem faahketji dasseme. Daate faamosne dovne ååjresesïeltide, jïjjedimmiesïeltide jïh beapmoe- jïh restauraantesuarkan. Mierie saemien fealadassese – ohtsemebaseradamme dåarjoe – læssene 1 000 000 kråvnajgujmie 2 000 000 kråvnaj raajan.
• Gellie tjiehpiedæjjah jïh kultuvrebarkijh leah jïjnjem sijjen baalhkavåaroemistie dasseme korona-råajvarimmiej gaavhtan gosse gaajhkh öörnedimmieh leah heajhtasovveme. Mierie kreatijve jieliemidie – ohtsemebaseradamme dåarjoe – læssene 1 000 000 kråvnajgujmie  1 750 000 kråvnaj raajan.
• Tjiehpiedæjjakollektijve Dáiddadállu lea dovne evtiedimmievierhkiesijjie jïh vihkeles infrastruktuvre gellide tjiehpiedæjjide. Daerpies lissiehtamme sjïehteladtemasse jïh lissiehtamme darjoemasse daan boelhken. Ryöktesth dåarjoe Dáiddadálluse læssene 200 000 kråvnajgujmie 300 000 kråvnaj raajan.

2,8 millijovnh lissie kråvnah kultuvrejieliedasse

Gellie smaave sïelth leah aktegsaajhteresïelth mah sov barkoem darjoeh prosjekti tjïrrh jïh goh freelancere saemien voenges siebriedahkine. Sïelth mah aalkoelisnie viesjies finansieradimmiem utnieh, gaskem jeatjah dan åvteste vaenie vuartasjæjjah jïh goltelæjjah saemien dajvesne gååvnesieh, daam aehpiem tjerkebe dååjroeh maam koronavijruse lea sjugniedamme.

Saemiedigkieraerie lea daejtie råajvarimmide nænnoestamme kultuvrejieliedasse, mah leah akte lissiehtimmie 2,8 millijovnh kråvnine:

• Saemien tjiehpiedæjjaraerie jïh Saemiedigkie leah seamadamme mieriem lissiehtidh Saemien tjiehpiedæjjalatjkose 2020 800 000 kråvnajgujmie. Abpe mierie tjiehpiedæjjalatjkose dan åvteste sjædta 9 370 000 kråvnah.
• Daerpies darjoemidie lissiehtidh musihkeri jïh komponisti gaskem akten boelhken gusnie vaenie darjomh. Jienebh prosjekth sijhtieh vuelege gihtjemen åvteste kompenseradidh jïh dellie Saemiedigkie sæjhta öörnegem utnedh vielie åtnose digitaale dïrregijstie. Mierie musihkebæjhkoehtimmide jïh musihkeevtiedæmman læssene 500 000 kråvnajgujmie 3 000 000 kråvnaj raajan.
• Saemiedigkie sæjhta aaj prosjekth finansieradidh mah sijhtieh lissiehtamme darjomh vedtedh, goh tjiehpeles jïh faageles evtiedimmie, produksjovnh, digitaliseradimmieprosjekth, digitaale maarhkedefoeresjimmie, filmeprosjekth jïh plearoeh. Mierie kultuvreråajvarimmide læssene 1 000 000 kråvnajgujmie 4 550 000 kråvnaj raajan.
• Gellie kultuvreinstitusjovnh leah tjoereme sijjen barkoem hiejhtedh jallh steegkedh, mij aaj vaenebe dïenestem vadta guessijste jïh doekemistie. Daate faamosne joekoen festivaalide, men aaj museumidie jïh teateridie. Akten tïjjen gusnie vaenie darjomh Saemiedigkie sæjhta institusjovnide skreejrehtidh orrelaakan jïh jeatjahlaakan ussjedidh. Mierie institusjovneevtidæmman læssene 500 000 kråvnajgujmie 1 500 000 kråvnaj raajan.

Jis gihtjehtimmiem sïjhth jallh dov leah gyhtjelassh, gaskesadth saemiedigkiepresidentem Aili Keskitalo (NSR), tlf. +47 971 29 305, aili.keskitalo@samediggi.no