Staateraerie, Saemien sijte, voelph, abpe Saepmie. Dellie maaje daesnie tjåadtjobe, dan orre Saemien Sijten uvte, museumegåetie man mietie mijjieh dan guhkiem haeliedamme. Jïjnjh læhkoeh gaajhkide mijjide.
Saemien Sijte, veartenen aajnehke åarjelsaemien museume, lea tïjje doekoe vieksiesvoetem jïh ïedtjem vuesiehtamme. Dijjieh, væjkele dåarjoehtæjjajgujmie jïh voelpigujmie ektine, lidie eadtjohkelaakan barkeme dejnie ulmine buerebe museumegåetiem åadtjodh. Guhkies prosessh orreme jïjnje barkojne mij lea gaskoeh 1980-låhkoen raejeste jåhteme, guhkiem åvtelen manne reakasovvim.
Daelie daesnie tjåadtjobe jïh dam tjaebpies gåetiem gïehtjelibie, jïh guarkebe maam mijjieh ohtselamme. Manne aaj daam vieksiesvoetem damtem mij lea daam gåetiem buakteme. Manne ektievoetem damtem, jïh aavoem gaajhkese maam buektiehtibie jïh gaajhkese mij båata.
Daelie Saemien Sijte buerebelaakan buektehte sov seabradahkedïedtem illedh goh joekoen sjïere bievnijh saemien kultuvreste, ektietïjjeste jïh histovrijistie, jïh aaj saemien gïelem jïh kultuvrem gorredidh jïh evtiedidh. Saemien Sijten råålla jïh ulmie sijhtieh lissiehtidh, dovne goh museume, gaavnedimmiesijjie, jïh sijjie gusnie daajroem. Im jueriedisnie daate vihkeles institusjovne saemien åålmegasse.
Dïhte aaj viehkehte daajroem saemien tsiehkiej bïjre lissiehtidh, naakede maam daarpesjibie jis edtjebe vielie rïektes seabradahkem åadtjodh. Jaa, mijjieh nænnoes åålmege, men mijjieh gellie gæmhpoeh gæmhpoeminie mejtie maaje limh sïjhteme slyöhpedh.
Vihkeles prinsihpe saemieh jïh jeatjah aalkoeåålmegh edtjieh maehtedh jïjtsh kultuvreaerpiem gorredidh, dïsse dotkedh jïh dan bïjre bievnedh. Kultuvreaerpie lea vihkele mijjese. Dïhte mijjese mijjen histovrijen bïjre soptseste jïh viehkehte mijjen identiteetem jïh ektiedimmiem hammoedidh.
Dellie maaje museume lea ryöjreldihkie kultuvreaerpien daeverh dåastoehtidh. Goevten museume 160 daeverh, mah ektiedimmiem åarjelsaemien kultuvreaarpan utnieh, Norsk Folkemuseumistie dåastoehti. Daate illedahke dehtie stoerre Bååstede-prosjekteste. Njaarke-Nejlan gievrie minngedsgeatjan gåatan bööti vihth, mij ammes gïeti sisnie orreme gellieh jaepieh. Kultuvreskaehtie sjïere seremonijelle ulmine.
Vielie mijjen kultuvreskaehtie tjuerieh bååstede Saapman båetedh. Daesnie gusnie dej hïejme lea.
Saemiedigkie edtja jïh byöroe Kultuvredepartemeentine ektine, dejtie saemien museumide reejrehtidh guktie nuepieh åadtjoeh jïjtjemse evtiedidh.
Manne abpe rïhpestimmiehïeljese aavodem, aaj Saemien sijten båetijen aejkien. Ikth vielie, sïjhtem vihth gaajhkesidie biejjine lahkoehtidh!
Gæjhtoe!
Saemiedigkie jievegem skïenghkine Saemien Sijtese, vytnesjæjja Laila Mari Brandsfjell Praahkaste jievegem dorjeme.