Stipeanda joatkkaskuvllaohppiideAlmmuhuvvo ohcan ládje ođđajagemánus 2025.Stipeanda juhkkojuvvo:10 000 ru ohppiide geain lea sámegiella vuosttasgiellan.6 000 ru ohppiide geain lea sámegiella nubbingiellan. – Sámegiella 2.3 500 ru ohppiide geain lea sámegiella nubbingiellan - Sámegiella 3 dahje Sámegiella 4.3 500 ru ohppiide geain lea sámegiella vierrogiellan. Ohcamat meannuduvvojit dađistaga.Fuom: Jus don leat vuollel 18 jagi boaris, de galgá ohcan sáddejuvvot du váhnema/ovddasteaddji "ID-porten" bokte.Ohcanáigemearri22.03.24 dii. 16.00.Ohcamat mat leat sáddejuvvon dán dáhtona maŋŋel eai meannuduvvo.Ohccit fertejit logget sisa ID-porten bokte.Ohcanskovvi (gáibida sisaloggema)Dán ortnega njuolggadusat1 Doargaortnega mihttomearri ja vuoruheamit1.1 Stipeanda ortnega ja mihttomearriJuotnaskuvllaoahppit geain lea sámegiella fágasuorggis.1.2 VuoruheamitJoatkkaskuvlaoahppit čađahit sámegieloahppu.Privatisttat geat váldet eksámena sámegielas joatkkaskuvla dásis.1.3 Ulbmilolahusa eavttutStipeandaoažžu lea čađahan sámegieloahppu juolluduvvon stipeandda ektui.2 Ohcama hápmi ja sisdoallu2.1 Stipeandaoažžu/Gii sáhttá ohcatOahppit geain lea vuosttas, nubbi dahje vierrogiella oahppu joatkkaskuvllas.Oahppit joatkkaskuvlaoahpahusas geain lea sámegiella juogo vuosttašgiellan, nubbingiellan dahje vierrogiellan gáiddusoahppun.Olbmot geat váldet eksámena sámegielas privatistan joatkkaskuvllas.Oahppit priváhta joatkkaskuvllain geat lea sámegieloahpahus privatistan eará bákkolaš giellafága sajis sáhttet ohcat stipeandda juohke jahkái.Olbmot geat leat norgga stáhtaborgárat, dahje geain lea riekti registreret iežaset norgga stáhtaborgárin ja leat čadnon almmolaš dohkkehuvvon oahppobáikái Ruoŧas dahje Suomas masa lea riekti oažžut Statens lånekasse for utdanning (Stáhta oahppoloatnakássa) doarjaga Norggas.Studeanttat geat eai leat Norgga álbmotregistaris, muhto čađahit joatkkaskuvlla oahppu ja lea sámegieloahppu.2.2 OhcanáigemearriSámediggeráđđi mearrida ohcanáigemeari.2.3 Gáibádus ohcamiiSámedikki doarjjaportála galgá geavahuvvot go sádde ohcama. Ohcciide geat leat vuolábeale 18 ferte ovddasteaddji ohcat oahppi ovddas sámediggedoarjjaportála bokte.Ohcamat mat eai ollašuhte ohcaneavttuid hilgojuvvojit.Ferte bidjat mielddusin duođaštusa oahppobáikkis ahte ohcci lea ollesággi oahppi dahje oasseáiggi oahppi geas lea leamaš ja ain lea oahpahusa sámegielas vuosttašgiellan, nubbingiellan dahje vierrogiellan. Duođaštus lea dohkálaš oahppobáikki steampaliin ja vuolláičállagiin.Priváhta joatkkaskuvllaid oahppit fertejit sáddet duođaštusa ahte sis lea oahpahusa sámegielas privatistan dan sadjá go eará bákkolaš giellafágas.Privatisttat fertejit sáddet duođaštusa dieđiheamis eksámenii.Oahppit geat leat čadnon almmolaš dohkkehuvvon oahppobáikái Ruoŧas dahje Suomas fertejit dasa lassin sáddet dieđuid fágaoahppis guđe dássái oahpahus vástida Sámedikki njuolggadusaid ektui; sámegiella vuosttašgiellan, nubbingiellan dahje vierrogiellan.2.4 Eavttut ohccáiOlbmot geat ožžot stipeandda, fertejit leat oahppit almmolaš oahppobáikkis Norggas, dohkkehuvvon Statens lånekasse for utdanning (Stáhta oahppoloatnakássa) oahppodoarjaga oažžut Norggas. Spiehkastat leat oahppit geat eai leat Norgga álbmotregistaris, muhto dát oahppit fertejit elat oahppit almmolaš dohkkehuvvon oahppobáikkis Norggas.Ohccit geat leat čadnon almmolaš dohkkehuvvon oahppobáikái Ruoŧas dahje Suomas fertejit leat norgga stáhtaborgárat, dahje sis ferte leat riekti registreret iežaset norgga stáhtaborgárin ja riekti oažžut Statens lånekasse for utdanning (Stáhta oahppoloatnakássa) doarjaga Norggas.Privatisttat fertejit sáddet duođaštusa čađahuvvon sámegiel eksámenis.Ohcci gii ii leat Norgga álbmotregistaris muhto ferte buktit čuovvovaš duođaštusa ovdal go stipeanda sáhttá addojuvvot; pássanummar, namma ja adreassa, guoskevaš olbmo báŋkku namma ja čujuhus, Iban- ja Swiftnummar.3 Ohcamiid meannudeapmi3.1 Ohcamiid meannudeapmiOhcamat mat eai deavdde ohcaneavttuid sáhttit ohcat hilgojuvvojit.Ohcamat meannuduvvojit dađistaga ja golmma mánus sisa dán rájes go ohcan lea joavdan.Sámediggi sáhttá jearrat eanet duođaštusaid dahje gohččut čielggadanságastallamii.3.2 Eavttut stipeandaoažžuiStipeandaoažžu galgá čađahit sámegieloahppu dan gielladássái masa stipeanda lea juolluduvvon.3.3 Rievdadeami stipeandaeavttuinMaŋŋá go stipeanda lea juolluduvvon, lea stipeandaoažžu geatnegas iežas álgagiin dieđihit vejolaš rievdadusaid birra stipeandaeavttuin.3.4 MáksineavttutStipeanda máksojuvvo ollásit dalle go mearrádus lea dahkkon.Stipeanda priváhta joatkkaskuvlla ohppiide máksojuvvo ollásit jahkásaččat go mearrádus lea dahkkon. Stipeanda eará privatisttaide máksojuvvo ollásit maŋŋil go duođaštus ahte eksámen sámegielas lea čađahuvvon lea sáddejuvvon Sámediggái.4 Meroštallannjuolggadusat4.1 MeroštallannjuolggadusatSámediggi háliida ahte eanebut galget válljet, ja čađahit sámegieloahpahusa vuosttašgiellan, ja vuoruha danne vuosttašgielagiid alimus stipeandamáksomeriin.Stipeanda juhkkojuvvo:10 000 ru ohppiide geain lea sámegiella vuosttasgiellan.6 000 ru ohppiide geain lea sámegiella nubbingiellan. – Sámegiella 2.3 500 ru ohppiide geain lea sámegiella nubbingiellan - Sámegiella 3 dahje Sámegiella 4.3 500 ru ohppiide geain lea sámegiella vierrogiellan.5 Dárkkisteapmi5.1 Dárkkisteapmi ja čuovvoleapmiSámediggi sáhttá dárkkistit ahte stipeandaoažžu lea čađahan skuvlajagi sámegieloahpahusain.Sámediggi sáhttá bivdit eanet dieđuid. Dat gustojit dieđuide mat adnojit statistihkkii ja eará raporteremii.5.2 RuovttoluottamáksinSámediggi sáhttá gáibidit stipeandda máksojuvvon ollásit ruovttoluotta jus oahppi ii čađat skuvlajagi sámegieloahpahusain.Sámediggi sáhttá geassit stipeandalohpádusa ruovttoluotta, doallat stipeanda olggosmáksima dahje gáibidit stipeanda máksot ruovttoluotta jus:Stipeandaoažžu lea rihkkon dieđihangeaskku.Stipeandaoažžu lea rihkkon dáid njuolggadusaid dán mearrádusas.Dáid dáhpáhusain fertejit joatkkaskuvllaoahppit máksit maŋás stipeandda maŋimus golbma jagi.Jos doarjjaoažžu dákkár oktavuođain ii mávsse ruovttoluotta, de sáhttá Sámediggi rievtti bokte gáibidit máksojuvvot dan mii lea buorrin. Jos ruđat eai máksojuvvo ruovttoluotta dan áigemeari sisa mii lea biddjojuvvon, de sáhttá gáibidit maŋŋoneami ovddas reanttuid vel lassin, gč. juovlamánu 17. b. 1976 mannosaš lága nr. 100 reanttuid birra maŋŋonan máksima oktavuođas jna. Bekreftelse på stipend - 2024 (DOCX, 14 kB) Maŋemusat rievdaduvvon 26.08.2024 15.24