Bassi eanadat

Bassi eanadat

Bassebáikki sáhttá defineret báikin mas alladeappo duohtavuohta lea ilbman, ja lea váralaš ja vuoimmálaš báiki maid rituála gildosat ja ráját suodjalit. 

Sámi ovdal risttalašvuođa oskku dovdomearkan lei noaidevuohta ja golmmaoasat máilmmi govva, man oktavuođas albmi, eana ja sáivu ledje sierralágan duohtavuođa- ja dihtomielalašplánas. 

Miššonáiggi rádjai 1600- ja 1700 logus doaimmai siida sihke máilmmálaš ja rituála oktavuohtan. Miššondoaimma geažil steampalastojuvvui sámi rituála geavahus. Eaŋkil olbmot dattetege jotke geavaheames bassibáikkiid suoli. 

Sámi bassi báikkiin leat stuorra variašuvnnat leahkima, oaidnima ja hámi dáfus. Bassi lea sihke leamaš oassi ássanbáikeoasis ja luonddus, dahje siidda ásakeahtes guovlluin. Oaffaruššan lea dáhpáhuvvan feara gos nugo viesu árranis ja sierra báikkiin luonddus. Luonddubáikkit leat áinnas luondduhámit almmá olbmuid dahkan mearkkaid, nugo ovttaskas geađggit ja gállit, geađgeformašuvnnat, várit, mearra, njárggat, lássát, gáldut, jogat, meahcceguovllut, ovttaskas muorat jna. Bassibáikkit sáhttet maiddái leat olbmo dahkan konstrukšuvnnat, nugo geađgerieggát ja labyrinttat, ja mearkkat olbmuid doaimma maŋis nugo bálvvosgeađggit ja eará. Maiddái olbmuid- ja guovžahávddiid atnet sámi bassibáikin. 

Vaikko leat variašuvnnat de leat dihto sullasašvuođat bassibáikkiid gaskka. Dat leat áinnas báikkiin nugo njárggain, lássáin, dulvebáikkis, čáhcejuogusbáikkiin, go sirdása duoddariidda ja gáissáide. Dat oidnojit dávjá bures eatnamis. Leat dihto eanadatšlájat nugo juovat, mat várra adnojuvvojit luoddan sáivui. Bassibáikkiin sáhttet dasto leat mihtilmasvuođat maid sáhttet leat ádden bassivuođa ilbmamin. Dat sáhttá leat sturrodat (bassi várit), geađggit ja bávttit mat leat cuvkejuvvon dahje dain lea erenoamáš ivdni birrasa ektui, geađggit main lea olbmo- dahje ealli hápmi ja guovttvuđot jávrrit.