Reindriftslovutvalgets lovforslag (PDF, 372 kB)
Se opptak fra reindriftslovutvalgets presentasjon
– Mijjieh histovrijes biejjiej uvte tjåadtjobe. Mijjieh bustem jïjtjene gïeten sïjse vaeltebe gosse daelie goh aalkoeåålmege raeriestimmiejgujmie jarkelimmide båetebe jïjtsh jieledevuekesne jïh jieliemisnie. Ij leah gåessie gih aarebi sjugniehtovveme, saemiedigkiepresideente Silje Karine Muotka (NSR) jeahta.
Båatsoelaakemoenehtse raereste areaalevaarjelimmiem saemien båatsoedajvine nænnoestidh. Edtja krïevenassh buektedh frijje, åvtelhbodti bievneme jååhkesjimmien bïjre sïjteste jallh båatsoesïjteste, dan guhkiem ekspropriasjovneluhpiedimmie ij leah vadtasovveme, jis edtja maehtedh skilkehtassh darjodh. Lissine edtja geervebe sjïdtedh luhpiedimmiem ekspropriasjovnen bïjre åadtjodh. 
Saemiedigkiepresideente Silje Karine Muotka (NSR)
Akte bielie daehtie gaertjiedimmeste lea moenehtse raereste nihtedh ekspropriasjovneskilkehtassigujmie nierhkedh (skilkehtassh mah noerhkemen tjïrrh eah reaktah vedtieh ellies maaksoem åadtjodh) åvtelen minngemes vihtiestimmie dorjesovveme mejtie luhpie skilkehtassem darjodh. Moenehtse aaj raereste ILO-konvensjovnem nr. 169 sjïehtesjidh åålmegereaktalaaken sïjse.
Båatsoelaakemoenehtse aaj jarkelimmiem raereste byögkeles reeremisnie jïh raereste staatehaaltojen sijjeste edtja regijonaale båatsoeståvroeh årrodh jïh båatsoeriektie tseegkesåvva.
– Såemies dajvine stoerre haestemh båatsoen byögkeles reereminie, joekoen Staatehaaltoje, jïh mijjieh vuejnebe daerpies jarkelimmiejgujmie daesnie. Mijjieh aavone moenehtse lea daam gyhtjelassem vuarjasjamme jïh jarkelimmieh raeriestamme, raerielïhtsege Hans Ole Eira (Gk) jeahta.
Moenehtse jarkelimmieh raereste njoelkedassine sïjtebielien bïjre. Akte dejstie jarkelimmijste lea noere, barkije båatsoeburrieh mah unnemes 150 bovtsh sïjtesne eekieh, åejvienjoelkedassine reaktam sïjtebealan utnieh. Noere, barkije båatsoeburrieh mah vaenebh goh 200 bovtsh utnieh, eah edtjh njoelkedassi nualan båetedh giehpiedimmien bïjre bovtsetaaleste.
Moenehtse raereste maaksoenjoelkedassh skaaraj åvteste mejtie bovtsh leah dorjeme jarkelidh guktie båatsoe vielie seamma gïetedimmiem åådtje goh jeatjah gåatomejielemh.
Daate raeriestimmiem Saemiereaktamoenehtsisnie II våaroeminie åtna, jïh doh nåårmh Jollemesreakta tjïertesti Femund-dåapmosne jaepeste 2018. Moenehtse aaj raereste sanksjovnenjoelkedasside jarkelidh. Krïevenassh bïejesuvvieh forholdsmessigheten jïh iktedimmien bïjre. Daate sæjhta jiehtedh jis aktem aamhtesem gïetede jienebi njoelkedassi mietie, dellie tjuara dejtie ektesne vuejnedh.
– Areaaleskilkehtassh leah dejstie stööremes haestiemijstie daan beajjetje båatsose. Moenehtse lea stoerre leavloem biejeme aktem buerebe areaalevaarjelimmiem sjïehtesjidh goh daan biejjien; mij aaj buerebelaakan dam åålmehreaktam vuesehte mïsse Nöörje lea vïedteldihkie. Ij edtjh vielie nuepie årrodh skilkehtassem tjïrrehtidh åvtelen aamhtesem minngemes vihtiestamme. Fovsen-aamhtesisnie vööjnimh man båajhtode daate sjïdti daan beajjetje njoelkedassigujmie, gusnie gåarede låahran doekedh åvtelen duvriem vuatjeme. Ibie maehtieh naemhtie utnedh reaktastaatesne, moenehtsen åvtehke Øyvind Ravna jeahta.
Sæjhta abpe båatsoelaakemoenehtsen jarkelimmieraeriestimmiem bæjhkoehtidh dallahmasten. Raeriestimmie aaj govlehtæmman seedtesåvva bæjhkoehtimmien mænngan.